Ne odotetut kaksi viivaa

Osa on saattanut jo mun some-kanavilta nähdäkin tämän ihanan uutisen, mutta halusin ehdottomasti kertoa aiheesta myös täällä. Mä olen raskaana ja meidän perhe kasvaa syyskuussa! Aivan mieletön fiilis. ❤️ 

Mä ihmettelin tammikuussa että missä mun kuukautiset viipyy, mutta ajattelin että kyllä ne sieltä varmasti vielä alkaa. Jotenkin mulla oli erilainen fiilis kun normaalisti ennen kuukautisia, jotain oli erilailla. Kipaisin apteekkiin hakemaan testin ja kotona sitten yhdessä jännitettiin ne minuutit. Kun ne kaksi selkeää viivaa ilmestyi testiin, oli fiilis onnellinen, mutta samalla ihan mykistynyt. Miljoona asiaa pyöri mielessä. Millaisia vanhempia meistä tulee? Mites meidän jäbät ottaa uuden tulokkaan vastaan? Riittääkö meidän nykyisessä kodissa tila vai kannattaako nyt jo alkaa katselemaan isompaa asuntoa? Koska tästä uskaltaa kertoa? Tätä hetkeä oli odotettu jo pitkään, mutta samalla se tuli yllättäen. Jokaiseen mieleen juolahtaneeseen kysymykseen löydämme kyllä vastauksen, ja uusia kysymyksiä tulee varmasti koko odotuksen ajan ja tietysti myös vanhemmuudessa.  

Teki heti mieli kertoa tästä koko maailmalle, mutta samalla ei vielä uskaltanut kertoa oikein kenellekään. Siskolleni kerroin muutama päivä testin tekemisen jälkeen. Hän on myös raskaana, joten minun oli pakko heti päästä kertomaan tulevalle tädille uutiset! 

Mä olen niin onnellinen että me asumme siskoni kanssa samoilla kulmilla ja meille syntyy lapset vain muutaman kuukauden ikäerolla. Serkuksista tulee toivottavasti toistensa parhaat ystävät. 

Muille perheenjäsenille kerroimme uutiset tovi myöhemmin. Kaikki olivatkin jo tätä uutista odottaneet ja olivat niin onnessaan uudesta perheenjäsenestä! ❤️ 

Aamupahoinvointi tuntui terminä jopa huvittavalta. Pahoinvointi ei todellakaan kiusannut minua vain aamuisin, vaan ihan koko päivän. Olo oli kokoajan, vuorokauden jokaikinen minuutti totaalisen kuvottava. Vaikka välillä olot laittoivatkin minut kiristämään hammasta, niin silti tiesin että ne kuuluu raskauteeni, ja jotenkin ajattelin että niiden myötä tiedän että kaikki on ja menee hyvin. On hurjaa huomata kuinka oma keho muuttuu ja mihin kaikkeen se pystyy! 

Oloista huolimatta raskaus tuntui jotenkin utopistiselta ensimmäiseen ultraan asti, mutta kun kuulimme pienokaisen sydänäänet ja näimme hänet jammailevan kohdussa niin silloin siitä tuli totta! Niin makeeta että meidän perhe kasvaa! 

Nyt odotamme rakenneultraa, emmekä malta odottaa että näemme hänet taas, kuulemme pienen sydämen pamppailevan ja toivottavasti samalla kuulisimme myös lapsemme sukupuolen. 

Emme malta odottaa että hän on täällä ja pääsemme tutustumaan toisiimme!! ❤️

Kiehl’s Cannabis Sativa Seed Oil Herbal Concentrate on vihdoin täällä!

Tätä on odotettu kauan! Kiehl’s lanseerasi lähes vuosi sitten uuden kasvoeliksiirin, joka sopii myös epäpuhtauksille taipuvaiselle ja stressaantuneelle iholle. Aluksi tätä myytiin ainoastaan Yhdysvaltojen markkinoilla, mutta nyt vihdoin sitä saa myös Suomesta! 

Jos ihosi on epätasapainossa ja kaipaa pelastusta, on tämä sinun go to-tuote. Iho joka on epätasapainossa punoittaa herkästi, tukkeutuu, on kuiva ja rasvainen samaan aikaan. Ihon pinta saattaa olla kireä ja tuntua epämiellyttävältä, mutta se ei kuitenkaan siedä paksuja salvoja tai öljyjä. 

Tämä uutuus on näihin iho-ongelmiin pelastus. Muunmuuassa hampunsiemen- ja oreganoöljyä sisältävä Cannabis Sativa Seed Oil Herbal Concentrate auttaa tasapainottamaan ihon kosteustasapainoa ja rauhoittamaan epämiellyttävää tunnetta stressaantuneella iholla, kuitenkaan tukkimatta sitä. Ne myös vahvistavat ihon omaa suojamuuria, tehden siitä vastustuskykyisemmän. Cannabis Concentraten sisältämät öljyt ovat 100% luonnollista alkuperää olevia. Iso plussa tälle! Tuotteen INC-listassa komeilee vain 13 raaka-ainetta ja hampunsiemenöljyä siitä on huimat 60%!!

Itselläni ei kovin herkästi tule finnejä, mutta ihoni menee helposti tukkoon vääränlaisista tuotteista. Kun ihoni menee tukkoon, niin lähes koko kasvojen iholla on epätasaista ”ryhelmää”, eikä iho näytä tai tunnu tasaiselta.

Ihoni myös punoittaa usein. Tämä tuote on toiminut ihollani tosi kivasti. Se vie kirjavuutta pois, rauhoittaa tehokkaasti ja toimii ekstrakosteuttajana voiteiden alla. Olen myös kerrostanut sitä Kiehl’sin muiden kasvoöljyjen, Midnight Recovery Concentraten ja Daily Reviving Concentraten kanssa. Toimii kerrostettunakin tosi kivasti! Tässä tuotteessa on jokseenkin erikoinen, yrttinen tuoksu. Silti se on raikas ja miellyttävä. 

Cannabis Sativa Seed Oil Herbal Concentrate sai myös aisaparikseen kevyesti vaahtoutuvan puhdistusgeelin. Cannabis Sativa Seed Oil Herbal Cleanser on erittäin hellävarainen ja samoin kuin eliksiiri, se tasapainottaa ja rauhoittaa ihoa puhdistuksen yhteydessä. Tämä puhdistusgeeli sopii kaikille ihotyypeille, myös ongelma-iholle. Loistavasta puhdistustehostaan huolimatta se ei kuivata ihoa, vaan jättää sen pehmeäksi ja raikkaan tuntuiseksi. 

Ja ei hätää, nämä tuotteet eivät ole millään tavalla huumausaineita tai niiksi luokiteltava.

Cannabis Sativa Seed Oil nimeä kantava tuote saattaa kuulostaa hurjalta, mutta tuotteessa oleva hampunsiemenöljy on uutettu hampun siemenistä, eikä ole huumaavaa. 

Mä sain näistä ainakin uudet suosikit ja uskon että nämä ovat monelle iholle pelastus. Miksi siis et kokeilisi näitä uutuuksia heti? 

Mun Instagram-tilistä tehtiin kopio

Toissapäivänä olin iltavuorossa ja ihmettelin kun kännykkä alkoi väristä taskussa aivan villinä. Sain viestejä lukuisilta ystäviltä ja seuraajilta, että mun Instagram-tilistä on luotu kopio ja se profiili yrittää kalastella ihmisiltä tietoja viestitse. 

Mun oma ig-tunnus on idubergaslife, niin tämän kopion nimi on idubergaslifee. Vain yksi kirjain erona. Ensimmäiset viisi kuvaa oli kopioitu, profiilini tietokenttä ja profiilikuva olivat viety suoraan profiilistani. Feikkiprofiili alkoi seuraamaan seuraajiani ja sitten lähettämään heille viestejä missä yritti ensin kalastella puhelinnumeroa selvällä suomenkielellä. Osa ystävistäni sai saman viestin huonolla ruotsinkielellä ja osa englanniksi. Jotkut ystävistäni olivat antaneet epähuomiossa puhelinnumeronsa, jonka jälkeen huijari alkoi vaatimaan luottokorttitietoja. Tähän ei onneksi kukaan langennut. 

Profiili on ilmiannettu ja estetty monesti, mutta se ei kuulemma ole poistunut sieltä vielä.... 

Itsehän en koko profiilia Instagramista löydä, koska tietenkin tämä feikkiprofiilin luoja on estänyt minut. 

En ymmärrä kenellä on aikaa tällaiseen ja kuinka kieroja tapoja jotkut keksivätkin rahanahneuksissaan. Tää todella otti pannuun, mutta onneksi mitään sen vakavampaa ei tapahtunut. Tulipahan taas vaihdettua salasanat ja muutenkin mietittyä mitä kaikkea someen laittaa. 

Kyllä siinä meni silti vähän pasmat sekaisin ja tuli ihan kamala olo että joku yrittää mun nimissä kalastella mun tutuilta tietoja ja hyötyä niistä. 

Kiitos teille kaikki valppaat kaverit jotka ilmoititte mulle heti kun huomasitte tämän huijarin! Sain monta kymmentä viestiä koskien tätä huijausta. Ilman teidän viestejä en olisi tietoinen siitä että joku on kopioinut profiilini. 

Kuinka paljon shoppailin vuonna 2019?

Pitkän aikaa on ollut raivauksen ja järjestelyn superboomi. Itsekin olen tähän ottanut taholtani osaa, ja järjestänyt kotiamme säntillisesti. Olen heittänyt pois tai kierrättänyt paljon turhaa ja järjestellyt tavaroita loogisemmaksi. Olin varma että tämä vaikuttaa myös ostokäyttäytymiseeni. Huomaan nykyään kaupoissa kierrellessä että shoppailuhulluuteni on laantumassa. Mietin tarkemmin tarvitsenko tätä oikeasti, onko tarvetta ja kestääkö tämä aikaa. 

Sataprosenttisesti en ole tässä onnistunut ja välillä tulee huteja. Vuoden alussa päätin kirjata koko vuoden ostokseni ylös ja vuoden lopussa tsekata kuinka paljon rahaa ostoksiin kului ja kuinka suuri osa niistä ostoksista on aktiivisessa käytössä. 

Mukaan mahtuu mm. vihreä neulepusero, mitä olin jo aiemmin kaupan ale-rekissä hypistellyt ja silloin päättänyt ettei tarvetta ole. Tuli kuitenkin yksi päivä kun näin siskoni töiden jälkeen kaupungilla ja minulla oli vain ohut shifonkinen kauluspaita päällä ja ulkona olikin työvuoron jälkeen hytisevän kylmä. Minun oli pakko kipaista samalle rekille ja napata tämä neulapaita iltaani lämmittämään. Onneksi hintaa sillä oli vain 8€, eikä se tehnyt lovea kukkaroon, mutta kyllä mua hieman ärsytti että jo kerran olin todennut etten sitä tarvitse kun kaapeissa on neuleita riittämiin. No, onneksi tälle vaatteelle on tullut käyttökertoja useita sen päivän jälkeen. 

Vaatteita en muuten omasta mielestäni hirveästi ostanut, mutta meni niihin kuitenkin lähes 800€. What? Vaikka en omasta mielestäni ostanut lähestulkoon mitään?? Hyvä on kuitenkin huomata että jokainen niistä on ollut aktiivisessa käytössä. Eli tarpeeseen ostettua... vai olisinko sittenkin pärjännyt ilman? Varmasti olisin. Ehkä nyt alkaneena vuonna mietin hankintojani entistä tarkemmin.

Ostin myös jonkin verran vaatteita ja kenkiä lahjakorteilla mitä olin saanut syntymäpäivä- ja joululahjaksi. Ne ei ole laskelmissa mukana, kun halusin nimenomaan seurata kuinka paljon omasta palkkapussistani tuhlaan. Lahjakorteilla ostettuja vaatteita ja kenkiä tuli hankittua noin 200€:lla. 

Viime vuonna oli myös uusittava puhelin ja pädi. Näistä kertyi sitten vähän isompi summa koko vuoden pottiin. Yhteensä 1600€. 

Kotiin tuli ostettua sitten vähän kaikennäköistä. Jännä, vaikka nimenomaan juuri yritän karsia sieltä tavaraa pois. Pitkin vuotta ajattelin kuinka on hienoa että harkitsen nykyään tarkemmin mitä ostan kotiin, kun en halua että siellä on liikaa tavaraa. Kun ynnäsin kotiin ostamieni tavaroiden summaa huomasin että olisi sitä voinut vielä vähän enemmänkin karsia. Lopputulos oli 656€. Siihen summaan mahtuu aivan liian monta kynttilää, makuuhuoneen uusi matto ja valaisin ja aika paljon kaikkea muuta. Tavoitteeni alkaneelle vuodelle voisi olla summan puolittaminen.

Hassuinta oli huomata kuinka paljon olen käyttänyt rahaa kosmetiikkaan. Summa ei tunnu monen mielestä suurelta, mutta kun ajattelee että olen alalla töissä ja työsuhde-etuna on kyllä aika kivat määrät kosmetiikkaa summa tuntuu suurelta. En mielestäni osta kosmetiikkaa juuri ollenkaan. Kuitenkin kulutin siihen vuonna 2019 yhteensä 340€. 

Keikkalippuihin ym. meni rahaa muutama sata. Konsertit ja muut kulttuuritapahtumat ovat tärkeitä ja arkea rikastuttavia asioita, enkä niistä ajatellut karsia. Päinvastoin niihin aion käyttää jatkossa enemmän rahaa. Rahaa minkä säästän kun en törsää turhuuksiin. 

Häihin liittyviä hankintoja en ottanut näissä laskelmissa huomioon. Vuoden potti olisi ollut reippaasti suurempi jos nämäkin olisi ollut siinä mukana. Ne ei kuitenkaan ole joka vuotisia kuluja, niin ajattelin että saan tästä vertailukelpoisemman laskelman 2020 vuoden ostoksiin. 

Koko vuoden aikana  hankin yhteensä 126 tavaraa/vaatetta ja niihin kului yhteensä 3614,60 euroa! Onhan se paljon rahaa, mutta ei kuitenkaan mikään aivan järkyttävä summa koko vuoden hankinnoista. Olen aika varma että summa on pienentynyt vuodesta 2018, joten kyllä mä olen vähän onnistunut kulutustani hillitsemään. Tästä summasta aion tänä vuonna nipistää hyvän siivun. Jatkan kirjaamista ja palaan taas asiaan vuoden päästä. Tavoitteeni voisi olla päästä 2:lla alkavaan lukuun. Mitä luulette, onnistunko? 

Sleepless in Kallio

Kärsin ennen unettomuudesta hyvinkin pitkän jakson. En vieläkään täysin tunnista mistä unettomuuteni johtui, mutta varmaa oli se ettei unentuloa ainakaan helpottanut kun kuulimme että mieheni oli joutumassa isoon leikkaukseen. Odotus, pelko, ahdistus, menettämisen pelko ja tietämättömyys ovat vaikeita tunteita käsitellä. Samoihin aikoihin vaihdoin myös työpaikkaa/pestiä, joten sekin toi oman stressinsä. Halusin tietysti suoriutua hyvin uudesta tehtävästä ja näyttää että minusta on siihen. Alitajunta otti stressistä heti kopin ja työsti sitä öisin. 

Pahimmillaan nukuin reilu tunnin yöunia ja joskus en saanut unta silmäystäkään. Kun välillä sain unen päästä kiinni, en siltikään nukkunut syvää unta. Heräsin heti jos kuulin pienenkin äänen. Esimerkiksi jos koiramme kuorsasivat, vaihtoivat asentoa tai vaikka Tero käänsi kylkeä sängyssä. Jopa makkarassa olevan kellon tilitys sai minut hulluuden partaalle. Se miten selvisin työpäivistä ja muista arjen askareista, on yhä mysteeri. En juurikaan muista tätä aikaa, suoritin päivästä toiseen. Suoritin ja koko päivän odotin että illalla saisin vihdoin laittaa pään tyynyyn, vain huomatakseni ettei uni tänäänkään tule, vaikken ollut edellisenä yönä nukkunut tuntiakaan. Vapaapäivinä ja niitä edeltävinä öinä onnistuin usein nukkumaan paremmin ja silloin yritinkin nukkua edes vähän varastoon, vaikka tiedän että se on mahdotonta. Saatoin niinä öinä nukkua jopa kuusi tuntia, joskus jos todella hyvä tuuri kävi niin seitsemän. Onnistuin unettomuuteni myötä saamaan mieleni ajattelemaan sänkyä ns. mörkönä, ja jo valmiiksi ajattelin että siellä uni ei tule kuitenkaan. Usein kuitenkin sinne kömmin ja muutaman hetken jälkeen siirryin sohvalle ja odotin että josko siinä saisin edes hetken lepoa. Aloin ajattelemaan että tärkeää olisi edes se että lepään, vaikka uneen en pääsisikään. Edes keho lepäisi, vaikka mieli ei. 

Näinä aikoina melatoniinin kulutus oli hurjaa ja yölliset itku- ja ahdistuskohtaukset pahoja. Sain hysteerisiä itkukohtauksia kun olo tuntui lohduttomalta. Olin niin loppu ja tiesin että vain uni auttaisi siihen. 

Ehkä sitten stressasin niin paljon, ettei mieleni pystynyt rauhoittumaan edes yöllä. 

Usemmiten nukuin 3-5 tuntia yössä, joka ei todellakaan riitä minulle. Varsinkaan kun se oli jatkuvaa. 

Vaihdoin tyynyn, monta kertaa. Ei apua. Jätin pois kaikenmaailman kola- ja energiajuomat, teen ym. Vältin kännykän räpläämistä illalla. Yritin syödä vain kevyitä ruokia illalla. Ei vaikutusta. Hengitysharjoituksia ja meditointia, ei vaikutusta. 

Olin hukassa ja turhautunut. Yritin rauhoittaa jo entisestään minimalistista  makuuhuoneen sisustusta, ajatellen että ehkä se rauhoittaisi myös mieltäni. No, eipä juuri. Raskaat samettiset lakanat toivat vähän lisäluksusta makuuhuoneeseen ja jo hetken ajattelin että raskaamman kankaan ansiosta niistä olisi ollut apua unentuloon. Olin väärässä. 

Kävin työterveyshoitajalla muissa asioissa ja mainitsin unettomudestani. Hän ei oikein siihen sanonut juuta eikä jaata, joten minulla tuli olo että apua en heiltä saa. Hänen ainoa kommentti oli että ”jos pärjäät tuolla unimäärällä niin jatka näin”. 

Olisi ehkä pitänyt mennä asian tiimoilta vielä lääkärille, mutten syystä tai toisesta tehnyt niin. Näin jälkikäteen ajateltuna tekisin toisin. Menisin lääkärille heti jos huomaisin että unettomuus on kroonista.

Onneksi mulla on tukena ja turvana mun ihana aviomies, joka jaksoi aina tukea, tsempata, rauhoitella ja lohduttaa. Oli olo miten lohduton tahansa, hänen kainalossaan pystyin rauhoittumaan edes hetkeksi. Itkukohtauksien hyöty oli se että itku väsyttää, joten yleensä kunnon parkumisen jälkeen uni tuli, edes hetkeksi. 

Nykyään unettomuusjaksoni on ainoastaan karu muisto. Yksittäisiä unettomia öitä tulee aika ajoin, mutta se on täysin normaalia. Joskus sitä vain käy ylikierroksilla. Vieläkin sänky on minulle se sama mörkö ja huomaan sen vieläkin etten osaa rauhoittua siellä täysin. Tästä yritän taistella eroon ja päästä irti täysin näistä ahdistavista ajatuksista. Nyt jonkin aikaa olen onnistunut tässä hyvin. Jokainen rauhallisesti ja sikeästi nukuttu yö tuntuu ihan lottovoitolta ja on ihanaa herätä pirteänä ja kiitollisena uuteen päivään. 

Vieläkin pelkään että koska unettomuus taas jatkuu ja tulee joka öiseksi, mutta luotan ja toivon ettei niin enää tapahdu. Unella on niin jättimäisen suuri vaikutus kaikkeen. Haluan antaa keholleni sen tarvitsemaa palautumista, lepoa ja unta! 

Oletko sinäkin kärsinyt unettomuudesta tai taisteletko unettomuuden kanssa tälläkin hetkellä? Vai oletko kenties aina ollut hyvä nukkuja? 

Mitkä asiat ovat auttaneet sinua uniongelmissa?