Multa on useasti kysytty että onko mulla ollut outoja mielitekoja raskausaikana.
No kaikkihan lähti siitä grillimakkarasta. Siitä makkarasta jota oli pakko hakea iltamyöhään kaupasta, joka jäi sittemmin syömättä kun matkalla kaupasta kotiin keksinkin että mun on saatava lihapiirakka nakilla. Silloin mietin et mihinköhän nää mun mieliteot vielä yltyy, mutta kas kummaa, aika helpolla olen päässyt.
Koko raskauden ajan mun suurin himo ja asia mitä ilman en herää, enkä tee mitään on hiilihapollinen lähdevesi. Tätä menee litratolkulla päivittäin. Eikä siis missään nimessä kylmänä, vaan huoneenlämpöisenä. Tero jos kysyy että mitä kaupasta tarvitsee tuoda, on vastaukseni aina sama: ”Sixpack, kiitos!”. Merkin on oltava S-ryhmän, Kotimaista. Onneksi ei mitään Pellegrinoa! Silloin lasku olisi ollut tästä vedenjuonnista reippaaati suurempi. Tämä veden lipittäminen on kyllä enemmän kuin hyvä tapa, josta aion pitää kiinni myös raskauden jälkeen.
Muut mieliteot ja himot on mennyt aika nopeasti ohi, kun sen saa tyydytettyä. Esimerkiksi Daim-patukka, tai oikeastaan kaikki Daimin muodot oli ostoslistan kärkisijoilla raskauden puolivälissä. Silloin ostin aina monta Daimia ja tuhosinkin ne suht tehokkaasti. Nyt kuitenkin kaapeissa on niitä edelleen, enkä syö niitä kuin kovimmassa makeannälässä.
Kotiruoka on ollut yksi himoista joka nostaa päätään aina välillä, oikeastaan on tehnyt niin läpi raskauden. Siis hyvin perinteinen kotiruoka, ilman mitään hifistelyjä.
Toki me tehdään päivittäin ruokaa kotona, mutta tällä tarkoitan nyt sellaista niin perus arjen kotiruokaa kuin vain voi olla, kikkailut sikseen. Jauhelihakastike ja spaghetti, lihapullat ja muusi, lasagne....
Välillä on tehnyt mieli ihan rehellistä perunaa. Perunaa ja voita muusattuna. Ja kylkeen iso lasillinen maitoa. Eikun potut kiehumaan ja ääntä kohti.
Mä olen ollut aina aikamoinen sokerihiiri, mutta raskauden myötä on sekin muuttunut. Toki rakastan edelleen makeita herkkuja, mutta selkeästi hillitymmin. Se on toki enemmän kuin hyvä asia! Tämä voi olla osasyy siihen että painoni ei raskauden aikana noussut kuin vajaa viisi kiloa.
Laskettuun aikaan ei ole enää edes kahta viikkoa ja aika malttamattomina täällä jo ollaan! Tule rakas kun aika on oikea. ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti