Mitä olen ikävöinyt raskausaikana?

Kaikki tietää että raskaana ollessa on kilometrin pituinen kieltolista, mitä ei suuhunsa saa laittaa. On hyvin henkilökohtaista kuinka tarkkaan näitä suosituksia noudattaa. Itse menin suht tarkkaan ’by the book’, mutta sitten oli niitä hups-hetkiä, etten edes tajunnut syöväni jotain kiellettyä. Kotona, normaalin arjen keskellä muistin kyllä hyvin mitä saa ja mitä ei saa syödä, mutta sitten vaikka kylässä tai lomalla unohdin nämä muutaman kerran. Kesälomalla mökillä napsin karkkikiposta kaikki lakut ja sitten vielä iltapalalla kruunasin leipäni meetvurstilla. Enkä tajunnut tätä vasta kuin seuraavana aamuna. Mulla tuli kamala morkkis tästä, mutta onneks neuvolatäti antoi synninpäästön seuraavalla käynnillä. 

Raskaus oli meille ilouutinen, tuli se sitten mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta uskallan sanoa että olen kiitollinen siitä etten ollut raskaana jouluna. Joulu ilman mätejä ja juustoja olisi ollut kyllä minulle hankalaa. Jouluruoista en muuten juuri välitä, mutta mädit ja juustot tekevät mun joulun. 

Mulla ei ole ollut mitään yhtä tiettyä kiellettyä asiaa, jota ilman olisi ollut vaikeinta. Jos joku pitäisi sanoa niin ehkä sushi, sitä tekee mieli usein, mutta tiedän että pian sitä taas saa. Tai sitten just ne juustot. Illanistujaiset viinilasin ja juustojen äärellä...Ei niinkään se viini, vaan ne juustot. 

Ilman alkoholia on ollut oikein helppo olla. Ainoa alkoholijuoma jota olen kyllä ihan rehellisesti ikävöinyt, on mun lempidrinkki - viskikola. Ei sekään mitenkään alkoholin takia, vaan sen maun. Tästä kun olisikin saatavilla alkoholiton versio! (Vinkkaa jos tiedät että tällaista olisi olemassa ja mä oon vaan missannut sen!)

Toki raskaus on lyhyt vaihe elämästä ja helposti pystyy kieltäytymään näistä asioista, mutta se ei poista totuutta etteikö niitä tekisi välillä mieli. 

Tero on onneksi luvannut tuoda jo synnärille mulle sushia ja Pandan suklaalakut odottaa jo synnärikassissa! 

Voin kyllä hyvin kuvitella että molemmat näistä himoista unohtuu ihanassa vauvakuplassa. 

Sitten pari ei syötävää asiaa. Ensimmäisenä yöunet. Yöunet ilman vessassa ravaamisia ja Rennie-taukoja. 

No, näistä on varmasti turha haaveilla ihan hetkeen. Heräämisien syy vaan vaihtuu. ❤️

Toisena on mun rakas vihkisormus. Sitä ikävöin päivittäin. Mun sormet on raskausaikana turvonneet sen verran, että oli pakko vaihtaa väliaikaissormukseen loppu odotusajaksi. Tuolla se odottelee että pääsee takaisin mun vasempaan nimettömään. Ihan orpo olo ilman sitä.

Nämä jutut on pieniä, pinnallisia asioita joista voisin kieltäytyä tyttäremme tähden koska tahansa. Silti on jännä miten mieli usein haluaa juuri sitä mitä ei voi saada. 

Muutama päivä enää laskettuun aikaan.  Ota kaikki tarvitsemasi aika rakas lapsemme. Me odotamme sinua. ❤️