Ensimmäisen viikon reissutunnelmista pääsittekin jonkin aikaa sitten lukemaan. Nyt olisi vuoro kertoa lomaviikosta jonka vietimme Manhattanilla. Suunnitelmissa oli tiukkaa shoppailua, nähtävyyksiä ja aimo annos kulttuuria! Ja tietysti myös kauan odotettu Bruce Springsteenin keikka!!!
Tämä oli neljäs kerta kun käyn New Yorkissa ja joka kerta rakastun tähän paikkaan entistä enemmän.
Rakastan tämän kaupungin sykettä ja vilinää! On niin upeaa kokea tämä kaupunki uudestaan ja nähdä se joka kerta hieman erilailla. Olimme reissussa kuuden hengen porukalla, josta osa ei ollut koskaan käynyt Manhattanilla, mutta niin kuin ymmärtää saattaa niin tässä mestassa on ihan mahdotonta kulkea koko ajan isossa porukassa. Kaikki halusivat nähdä mahdollisimman paljon!
Aikaisemmilla reissuillani olen tehnyt tarkat suunnitelmat minä päivänä menen mihinkin. Tällä kertaa menimme täysin fiiliksellä, joka olikin kivempaa kuin seurata tarkkaa aikataulua.
Ensimmäisiin "pakko nähdä"-kohteisiin kuului uusi One World Trade Center, hiljaiseksi vetävät muistomerkit ja 9/11 museo. Uuden rakennuksen näköalatasanne oli upea, sieltä näkyi kauniisti koko kaupungin siluetti. Kymmeniä valokuvia napsittuamme laskeuduimme alas WTC-altaille joiden paikalla terrori-iskun kohteeksi joutuneet WTC-rakennukset olivat olleet. Altaat olivat kauniit ja niitä ympäröivät tuhansien uhrien nimet kaiverrettuina altaan reunuksiin. Surullista, niin surullista. Tuhansia uhreja, täysin turhaan.
Jätimme 9/11 museossa käynnin toiselle päivälle, koska halusimme mennä sinne kaikessa rauhassa. Hyvä niin, koska siellä menikin aikaa reilusti yli neljä tuntia. Arvokkaasti ja kauniisti toteutettu museo oli todella pysäyttävä. Paljon kuvia, videoita ja iskuista säilyneitä esineitä. Monia dokumentteja aiheesta nähneenä voin silti sanoa että tämä paikka kertoi iskuista enemmän kuin yksikään telkkarista nähty dokkari. Itkin silmät päästäni! Aivan kamala ja täysin turha tapahtuma. Miten näin on voinut tapahtua?
Museokäynnin jälkeen oli todella tyhjä olo, surullinen ja hiljainen. Samalla olin tyytyväinen että näin tämän paikan.
Halusimme käydä myös luonnontieteen historian museossa, se kuuluu kyllä NYC:in ykkösmuseoihin. Sielläkin aikaa saisi kulumaan vaikka koko päivän mutta päätimme käydä kurkkaamassa dinosaurus-alueen ja ihmisen anatomiaa ja historiaa koskevan puolen. Se oli mielenkiintoista. Itse rakennuskin on jo super kaunis.
Samalla markalla kävimme kurkkaamassa rakennuksen missä legendaarinen John Lennon asui ja myös ammuttiin.
Yhtenä NYC-viikon päivänä toteutui koko porukan suurin haave ja unelma! Pääsimme katsomaan upean Bruce Springsteenin keikkaa hulppealle MetLife Stadiumille! Bruce on koko perheemme suurin idoli! Lähdimme New Jerseyssä sijaitsevalle stadionille hyvissä ajoin että ehdimme aistimaan amerikkalaista keikkatunnelmaa myös ennen itse H-hetkeä. Oli makeeta huomata kuinka monista elokuvista tutuiksi tulleet tailgate partyt eli ns. "takakonttibileet" olivat totisinta totta. Isot porukat hengailivat jättimäisten päivänvarjojen alla ja grillailivat herkkuja pallogrilleissään. The Bossin musiikki raikasi lujaa lukuisten autojen kaiuttimista. Tässä oli sitä jotain!
Ihanaa yhteisöllisyyttä, ihmiset olivat ystävällisiä ja innoissaan. Useat kyselivät mistä olimme tulleet tänne ja olivat aivan haltioissaan kun kerroimme tulevamme Suomesta saakka. Monet olivat matkustaneet pitkiä matkoja Yhdysvaltojen sisältä vain nähdäkseen suurimman idolinsa soittamassa hänen kotikaupungissaan. Kotipaikkakuntakeikka vetää kuulemma aina pidemmän korren muista keikoista. Siltä se tosissaan vaikutti! Bruce soitti yhden historiansa pisimmästä Yhdysvaltojen keikasta juuri tuona iltana! Hieman yli neljä tuntia! Tanssimme koko keikan ajan, huusimme äänemme käheäksi kun lauloimme Brucen ja upean E Street Bandin mukana! Itse onnistuin jopa saamaan massiivisen mustelman reiteeni kun löin tahtia siihen koko neljä tuntia. Settilista oli aivan hillitön!
Yleisössä kaikki tanssivat ja lauloivat joka kappaleen sanasta sanaan. Varsinaiset bileet! Bruce nappaili yleisöstä kylttejä mihin oli kirjoitettu biisien nimiä ja soitti niitä järjestyksessä läpi! Oli hauskaa huomata kuinka lämpimiä ja aitoja ihmiset olivat, olimme vierustoveriemme kanssa kuin samaa porukkaa!
Tiesimme myös että Bruce tapaa ottaa muutamia faneja lavalle soittaessaan Dancing In The Dark- kappaletta. Voi sitä ilon määrää kun muutama onnekas pääsi jammailemaan tämän upean yhtyeen kanssa. Tippa tuli linssiin, kun näki lavalle päässeiden vilpittömän onnellisuuden. Bruce yhtyeineen vaikuttaa niin aidolta ja lämpimältä. He selkeästi rakastavat sitä mitä tekevät. Sen todella aisti tuona iltana.
Tämä oli sellainen kokemus mitä en usko enää ikinä kokevani. Upea yhtye ja solisti, upea atmosfääri, ihana porukka ja yli 80 000 muuta juhlimassa kanssamme. Huh!
Hieman eri luokkaa kun keikat joilla olen käynyt Suomessa.
NYC:in must see-kohteisiin kuuluu tietysti myös hulppea Empire State Building. Siellä kävimme eräänä päivänä fiilistelemässä ja räpsimässä kuvia.
Reissusuunnitelmiin kuului myös ottaa ns. ennen ja jälkeen- kuvia samoista kohteista missä olimme ottaneet otokset kun olimme pieniä. Niistä tuli aivan super hauskoja! Yritimme vangita saman tunnelman ja saada samat ilmeet kuin 1996 otetuissa kuvissa. Yksi näistä kuvista otettiin Empire State Buildingissä. Olimme unohtaneet vuonna 1996 otetun kuvan kotiin, mutta yritimme muistella vanhaa kuvaa ja sitä miten me siinä olimme. Onnistuimme suht hyvin. Hauskoja muistoja! Ehkä pääsemme vielä jonain päivänä ottamaan uusia samankaltaisia otoksia.
Shoppailijoille New York on aivan mahtava paikka! Ihania putiikkeja ja tavarataloja. Voi sitä vihreän määrää mikä siellä kuluu. Upea ja laajalla valikoimallaan houkutteleva Macy's on aina yhtä ihana. Se on ihan oma maailmansa. Jos taas haluaa löytää super edullisesti merkkituotteita niin suosittelen suuntaamaan Century 21 nimiseen tavarataloon. Sieltä löytyy vaikka ja mitä, eikä hinnatkaan päätä huimaa. Aika monta punaista muovikassia sieltä ulos kannettuani tiedän mistä puhun. Haha!
Putiikeista itselleni päällimmäisenä jäi mieleen historiallinen Kiehl's:in Flagship Store East Villagessa. Kulutin siellä melkein kaksi tuntia aikaa...ja paljon rahaa! Oli aivan pakko päästä tutustumaan lempibrändini sellaisiin tuotteisiin mitä Suomen myyntipisteissä ei myydä. Kiehl's:in liikkeestä olen suunnitellut vielä kirjoittavani oman postauksensa, sen se paikka todella ansaitsee. Kerron tuotteistakin silloin lisää.
Näimme Manhattanilla aivan hirveästi kaikkea, pelkkä siellä oleminen on niin vau! Nautin vilinästä ja kuhinasta, mutta rakastan myös Central Parkin vehreyttä ja rauhaa. Se onkin monelle paikalliselle ihana pakopaikka kaupungin vilskeestä. Mekin kävimme siellä viimeisenä päivänä hengailemassa ja ottamassa pienet nokoset viheriöllä.
Iltaisin oli ihanaa käppäillä Time Squarella keskellä valomerta. Katuesiintyjät taituroivat erilaisia esityksiään. Komediaklubeille myytiin lippuja vaikka puoliväkisin. Ihmisiä on niin hirmuisesti että eteenpäin liikkuminen on todella hidasta. Silti siellä on hauska olla. Tuntuu kuin päivä jatkuisi kuin yhtäkkiä yksi alue on niin valoisa että tuntuu kuin aurinko olisi juuri noussut. Siellä mieleen juolahtaa aina että paljonkohan sähköä tuossa yhdessä paikassa kuluu päivässä!
Kahden viikon matka meni nopeasti ja ylitti kaikki odotuksemme ja haaveemme. Taas palanen sydämestäni jäi sinne. Mieleen tulee joka kerta sama tunne- kuulun sinne.
On vaikea sanoa mihin sydämeni palasen jätin, New Yorkiin vai New Jerseyyn... Päällimmäisenä ehkä kuitenkin koko matkasta mieleeni jäi iki-ihana New Jersey ja sen vangitseva ja kotoisa tunnelma. Voisin pakata laukkuni heti ja muuttaa sinne. Sieltä voisi sitten näppärästi kurvata välillä keskelle Manhattanin vilkkaita katuja ja hektistä menoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti