Tiesin kyllä paljonkin oireita mitä raskaus voi tuoda tullessaan, mutten osannut ehkä täysin valmistautua niihin.
Kuinka herkillä sitä voikaan olla?! Jos siis voi melkein itkettää se että löysit kaupasta täydellisen keltaisen banaanin tai kun katselet koiraasi lenkillä joka kaivaa kuoppa aivan into piukeana. Ainakin alkuraskaudesta itkun määrä oli meikäläisellä loputon.
Yhtenä päivänä tulin töistä kotiin ja innoissani availin postipakettia. No, sisältö ei todellakaan vastannut odotuksiani. Itkuhan siinä pääs, mitäs muutakaan.
Tero tuli kysymään että mikä on hätänä. Itkun lomasta sain sanottua että paketin sisältö oli aivan syvältä, eikä se todellakaan vastannut kuvausta. Tero siinä sitten rauhoitteli, minkä vain kykeni ja kun lopulta rauhotuin, osasin jo nauraa asialle. Siis hetken...Hyvä mieli kesti ainakin sellaiset 10 minuuttia. Sitten kuuluikin nyyhkytys sohvan nurkasta ja Tero taas kipaisi kysymään että mitä on meneillään. Taas jatkuvien kyynelten lomasta sain sanottua: ”MUN TEKEE MIELI GRILLIMAKKARAA!!”
Niinkuin se olisi maailman suurin asia ja ongelma. Haha! Pienen naurahduksen lomasta Tero sanoi: ”No, eihän sen tarvitse olla ongelma! Haluatko sen grilliltä vai kaupasta?”. Eikun kauppaan ja näin sekin suuren suuri ongelma oli ratkaistu. By the way, yhtäkään makkaraa en siitä paketista syönyt, koska tarve oli selkeästi tyydytetty sillä että ne Kabanossit olivat jääkaapissa. :)
Raskaana ollessa (miksei toki muutenkin) on myös ihan OK itkeä kun katsoo telkkarista Huutokauppa keisaria. Jopa silloin kun joku Clas Ohlsonin mainoksessa oleva rikkinäinen grilli hylätään sateeseen ja taustalla soi ”You don’t have to say You love me”- kappale. WATERWORKS!
Tai ihan vain kun et keksi että mitä sitä voisi syödä. Parku tulee. Kamala nälkä, mutta mitään ei tee mieli. Tätä on kyllä tapahtunut jo ennen raskautta ja jatkuu varmasti myös sen jälkeen. :) Auta armias jos olet päättänyt että tänään me tehdään ruoaksi vaikka tortilloja ja kaupasta onkin avokadot loppu. Ei siinä auta muuta kuin itkeä. Toki samalla tietäen ettei sekään asiaan auta.
Itkukohtaukset menevät onneksi yhtä nopeasti ohi kuin ne alkavatkin.
Näiden lisäksi mun haju- ja makuaistit on sitä luokkaa että voisin työskennellä tullikoirana tän raskauden ajan. Yksi mikä oli lähes räjäyttää mun tajunnan oli hammastahna! Miten voimakas mintun maku ja haju siinä onkaan! Mind blowing!!
Ihan raskauden alkumetreillä yhtenä päivänä kun tukin töistä kotiin, kysyin Terolta että mikä täällä haisee. Mun mielestä jo eteisessä oli vastassa paksu sipulin haju. Yök!!
Mistä ihmeestä se tulee kun ei oltu käytetty sipulia useampaan päivään. Haistelin ja kaoin samalla kun yritin etsiä mistä se haju tulee. Kunnes muistin että kuivakaapissa on pussillinen, huom. suljettu pussillinen kuivattua sipulia. Ensin pakkasin sen kahteen muovipussiin ja tungin ihan kaapin perälle. Seuraavana päivänä kun tulin kotiin ja haistoin sen edelleen. Sipulit lähti suoraan piharoskiin. Tuntui että haistoin sen silti vielä viikon päästä.
Niin kummalliselta kun välillä tuntuukin että itkeä voi vaikka ei itkettäisikään ja entiset lempiherkut saa sinut kakomaan, niin onhan tää ihan mieletöntä aikaa! Nyt ollaan jo yli puolenvälin ja on alkanut kunnon pesänrakennus. Niin ihana laittaa kotia uutta tulokasta varten. ❤️💙
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti