tiistai 5. joulukuuta 2017

Viikonloppua odotellessa


Tulevana viikonloppuna olemme lähdössä Tallinnaan joululahjaostoksille.
Mä olen yleensä ihan mestari keksimään lahjoja lähimmäisilleni, mutta jostain syystä tänä vuonna ei ideoita näytä syntyvän. Ei vaan lamppu syty, ei sitten millään. Tänä vuonna yritän panostaa ns. aineettomiin lahjoihin, johonkin yhteiseen tekemiseen tai elämykseen tms. Meillä kaikilla on jo ihan kaikkea ja vähän päälle, niin paras lahja on yhteinen aika. Mutta sekin vaatii kekseliäisyyttä. Kaikki yhteinen tekeminen on superia, mutta haluan silti panostaa näihin kunnolla. 

Tallinnasta hankin vaan pienenpieniä lahjoja kylkiäisiksi ja mahdollisesti jotain kivaa jouluista kotiimme. Jos historia toistaa taas itseään niin tässä tulee käymään niin että minä ja siskoni shoppaillaan kuin mielipuolet ja kotiin tullessamme huomaamme että ainoat joille olemme lahoja hankkineet olemme me itse. Hupsan!

Omalta ostoslistalta löytyy kyllä uusi talvitakki ja kunnon ulkoilukengät, millä pysyisin pystyssä talven liukkailla. Toki listaa pidentää myös Zara Home. Mä sekoan siellä aina ihan täysin. Voi sitä tuoksukynttilöiden ja diffuusereiden määrää. Nyt jo kuvagalleria on täynnä screenshotteja Zaran sivuilta. Onneksi meillä on auto mukana niin ostokset kulkevat näppärästi kotiin saakka. 

Tulis jo lauantai! 




sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Just what I needed





Ihana viikonloppu paketissa. To do -listalla ei ollut tänä viikonloppuna yhtään mitään. Ihan tarkoituksella pidimme kaikki menot minimissä. 

Perjantai-iltana Tero oli firman pikkujouluissa ja minä nautin joutenolosta ja jääkiekosta kotisohvalla. Olin päättänyt avaavani punkkupullon ja katsovani elokuvaa, mutta todellisuus olikin se että ryystin limua ja katselin matsin jälkeen kaikenmaailman realityhömppää välillä torkahdellen. 


Lauantaina nukuimme myöhään. Päivä starttasi pitkällä lenkillä jäbien kanssa. Vitsit että talvinen stadi on kaunis! ❤️

Loppupäivän jatkoimme chillailua. Himahengailua, kynttilöitä, glögiä, viltin alla makoilua, lätkää ja ruokaa kotiovelle kannettuna. Kuulostaa ihanan laiskalta. 

Sunnuntaina vuorossa oli pientä järkkäilyä kotona ja valmistautumista alkavaan viikkoon. 

Mun viikko alkaakin uuden työnantajani järjestämällä kielikokeella, joten täytyy yrittää kääntää aivot ruotsin- ja englanninkielelle. Eli Solsidan ja Sinkkuelämää pyörimään vuorotellen. Pitäkää mulle peukkuja!


Tämä laiskaakin laiskempi viikonloppu tuli tarpeeseen ennen joulun hulinoita. Ensi viikonlopun vietämmekin Tallinnassa siskoni, äitini ja isäpuoleni kanssa. Siitä tulee varmasti ihan megakiva reissu! 



torstai 2. marraskuuta 2017

Could it be Christmas already?



Mä rakastan näitä By Lassenin Kubus -kulhoja ja meidän kotona onkin yksi tällainen valkoisena. Näitähän löytyy kahdessa eri koossa ja olen nyt ihan vakuuttunut että tarvitsen tämän myös pienemmässä koossa. Siis nimenomaan TARVITSEN! Tuo musta olisi niiiin kiva saada sen valkoisen kaveriksi. Söpö pikku-musta voisi muuttaa meidän eteisen lipastolle, se sopis siihen kuin nenä päähän. Oih! Taidan toimia joulupukkina ja hankkia tämän etukäteisjoululahjaksi itse itselleni! Mä oon oikeasti ollut tosi kiltisti joten enkö mä ole ansainnut tämän? 


perjantai 27. lokakuuta 2017

Iik ja apua!


Mä en todellakaan ole unohtanut mun blogia ja teitä, vaikka kieltämättä nyt on ollut vähän liian pitkä tauko postauksissa! Pahoittelut siis siitä.
En edes ala keksimään tekosyitä mistä tämä johtuu. Nyt vain on ollut piiiiitkä paussi. Ryhdistäytynen ihan just nyt, tästä hetkestä lähtien.

Kesän jälkeen arki on iskenyt lujaa ja on ollut hyvinkin haipakkaa, mutta onneksi pääasiassa kaikkea mukavaa. Myös työrintamalla on tapahtunut pienoisia muutoksia, jännää!
Hääsuunnitelmat pyörivät paljon mielessäni, vaikka häihimme on vielä rutkasti aikaa. Kerron suunnitelmistamme lisää vielä omassa postauksessa. Niin makeeta että vuonna 2019 minusta tulee elämäni rakkauden vaimo ja minua voi kutsua rouvaksi!

Nyt mulla onkin useamman päivän vapaaputki menossa, niin voin taata että mun Pinterest -tili laulaa ja häälehtien sivut viuhuvat! :)

Mutta nyt, laitan käden sydämelle ja lupaan palata pian uuden postauksen merkeissä.





perjantai 4. elokuuta 2017

Hiljaisuus


Rakastan asua kaupungissa, keskellä kaikkea. Nautin jopa raitiovaunukiskojen kolinasta ja muista liikenteen äänistä. Ei haittaa vaikka lokit herättävät aamuyöllä kiljunnallaan. Ei häiritse vaikka naapuri pitäisi aamuun asti kestävät kinkerit. Ei ota pannuun vaikka yläkerrassa asuu naapuri joka taitaa pitää tiiliskiviä kenkinään. Sekään ei haittaa vaikka viereisellä urheilukentällä pelataan talvisin lätkää niin että kiekon kolina kuuluu kotiin asti. Vanne ei ala kiristämään ohimoa vaikka Linnanmäellä kesäpäiväänsä viettävien ihmisten kiljunta herättää minut päiväunilta. On itseasiassa aika makeeta asua kaiken tämän elämän keskellä.



Vaikkei nämä minua häiritse niin joskus on ihana lähteä pois kaupungista mökille missä ainoat äänet on veden liplatus, lintujen laulu, saunan kiukaalle sihahtava vesi ja poksuvat polttopuut. Hiljaisuus, siinä mieli ja sielu lepää ihan erilailla. Rauha ja raikkaus tekee keholle hyvää. On vapauttavaa irrottautua arjen rutiineista kokonaan. Olla yksin ajatuksiensa kanssa, vaikkei sinänsä olekaan yksin. Mikä onkaan rauhallisempi tapa aloittaa päivä kun istahtaa terassille nauttimaan hiljaisuudesta, auringosta ja kiireettömyydestä. Illalla on ihanaa saunan jälkeen laittaa grilli päälle ja herkutella kesäherkuilla. 
Vaikka arvostan kaikkea sitä olen silti aina ollut huono mökkeilijä, en vain malta olla ja ottaa iisisti. En ainakaan kauaa. Se on erikoista koska en minä kaupungissakaan ollessa ole kokoaika mitään touhuamassa. Minulla on oltava lyhyenkin mökkeilypätkän aikana olla mahdollisuus päästä "sivistyksen pariin", vaikka se tarkoittaisi lähimmässä kaupungissa tai kylässä pyörähtämistä. Parin päivän rauhoittumispätkä tekee kuitenkin hyvää. Ainakin kerran vuodessa. Ehkä juuri sen avulla sitä jaksaa taas hektisessä pääkaupungissa arjen pyörittämistä.





Tänä vuonna jopa odotin mökille pääsyä. Ehkä alan oppimaan iisistiottamisen saloja. Hitaasti mutta varmasti. En usko että minusta tulee ikinä supermökkeilijää enkä varsinkaan usko että tulisin ikinä viettämään mökillä viikkoa pidempään. Mutta ken tietää. Aika näyttää. 

Silti on myönnettävä että tämän kesän kohokohta oli tämä viiden päivän mökkireissu! Oli ihan täydellistä että ajoitimme tämän pätkän ihan loman loppuun niin jaksaa taas kaupungin vilskeessä. Toki Kallion Block Partyt ovat viikonloppuna, joten nähtäväksi jää kuinka virkeänä sitä aloittaakaan uutta työviikkoa.